Maisemat olivat niin kauniita, että kuvia olisi voinut ottaa jokaisen laen päällä. Jokaisesta kitukasvuisesta puusta, pilvistä ja lumesta.
Vaan kevät antaa odottaa itseään läntisessäkin Suomessa. Muutama ruohomätäs pilkottaa jo puutarhassa. Siileiksi olen niitä välillä luullut. Ruohosiilejä ne ovat, sillä siilikaverini ovat vielä horroksessa. Toivottavasti rasvaa on riittävästi piikkitakin alla. Horrosjaksosta tulee pitkä!
Pupu nauttii päivisin pieninä annoksina aurinkoa. Kissa paistattelee päivää rappusilla tuulen suojassa.
Nenä punaisena kissa istui maanantaina jäniksen purkaman lyhteen seassa. Niin jännittävää. Ja mitä hajuja!
Kevät tule jo, etteivät siilikaverini nääny kuoliaiksi.