Kevättä kohti!

Sataa räntää ja vettä!!! Mikä synkeys, usch. Toivon, että kaikki pienet siiliystäväni selviävät märästä talvesta kuivin varpain. Jos pesä kastuu, Siilitalon alle pääsee turvaan. Ja siellä yhdessä siiliravintolassa katajan alla on vähän ruokaakin, jos nälkä herättää. Keväällä nähdään!

Joulu lähestyy

Joulun lähestymisen huomaa kotona, töissä, kaupoissa, ihan kaikkialla. Luontokin yrittää koristella itsensä kauniin valkoiseksi.

Siilitalossa Pupu-kissa on saanut jouluverhot. Kuusen alla on kaksi hyvältä tuoksuvaa pakettia ilman pakettinarua. Pakettinarut tuppaavat kadota parempiin suihin ennen joulua.Ja sitten vatsaa kivistää. Voi Pupu!

Partaa sivellen aprikoi

puistaa päätää ja hasta-

"Ei, tätä ymmärtää ei voi ei,

tää pulma on vasta." -

Heittää tapaansa järkevään

taa jo pois nämä vaivat pään,

lähtee toimeen ja työhön

lähtee puuhiinsa yöhön.

- Viktor Rydberg 1881, suom. Valter Juva

Joulukalenteri 8.-15.12.

Kirsi Kunnaksella on siilirunoja mutta myös ihastuttava kissaruno:

Silkkiturkki, ruususuu,
pieni kissa Krumeluu,
pienen pieni kissa
istuu aatoksissa.

Miettii kissa Krumeluu:
Missä on se suuri puu,
jossa niin kuin omenoita
kasvaa hiiren penikoita.
Puuta vain kun ravistaa
sata hiirtä putoaa.

Niitä sitten popsimalla
söisi pienen sienen alla
kissa Krumeluu,
pieni ruususuu.

Tätä ruususuuta laiskottaa aina välillä

Siilitalon adventtikalenterin viikkoluukku 1.-7.12.

Ai ai ai, kastutaan, siiliäiti juoksee. Lapsiaan sukkelaan vie se kuusen luokse.

Ai ai ai, kastutaan, kastemato kaivaa. Mullassaan toivoo vaan: sataisipa aina!

Ai ai ai, kastutaan, siiliäiti juoksee. Lapsiaan sukkelaan vie se kuusen luokse.


Fono.fi:n (äänitetietokanta) mukaan kyseessä on lastenlaulu, joka löytyy ainakin kokoelmasta


BONZO - PIENI LEIKKIHAUVA Lastenlaulujen aarteita .

Pikku Myy muutti

Lokakuun alussa Siilimamma otti hoiviinsa pienen siilin, joka sosiaalisessa mediassa sai nimen Pikku Myy. Pikkuinen asusteli parisen viikkoa autotallissa ja sai parasta mahdollista hoivaa. Pikku Myyn kasvuvauhti olikin huikea! Kun siili muutti omaan taloonsa tiistaina, se painoi lähes 800 grammaa.

Myyllä on talo Siilimamman puutarhassa ison puun suojassa. Talon vieressä on ravintola, missä siili voi käydä syömässä. Se ehtii kerätä painoa vielä ennen horrokseen vaipumista. Kunpa talvipesässä olisi kamera!

Talvipesä saattaa olla turhan lämpimässä paikassa, jos tulee aikainen kevät. Mutta ei murehdita sitä vielä. Pikku Myy saa horrostaa ihan rauhassa muutaman kuukauden.

Pikku Myy

Viikonloppuna Siilitalon nurmikkoa "skannasi" pikkuruinen ja äkäinen siili. Ruokaa ei tuntunut löytyvän ja alistuneena se asettui puun juurelle. Siili puuskui ja puhisi, kun Siilimamma hanskat kädessä otti sen kiinni punnitusta varten. Puhisijalla oli painoa vähän yli 400 grammaa, joten paikka siilihoitolassa oli varma.

Muutaman päivän Pikku Myy eli Myrtsi jaksoi vihoitella mutta nyt se jo tunnistaa Siilimamman ja odottaa nätisti roskakorissa sen aikaa, kun siiliasunto tulee siivotuksi. Myrtsi rakastaa kermajuustoa ja kissaraksuja. Nomnom.

Puutarhasta löytyi Pikku Myylle mukava maja

Lääkehoito ja hyvä ruoka on tehonnut. Painoa on kertynyt muutamassa päivässä 60 grammaa. Toiveissa on, että Pikku Myy ehtii vielä lihoa talvikuntoon ennen ensilunta.

Siilitaloon tuli pieni vieras

Pienen pieni siili kyyhötti nurmikolla auringonpaisteessa, kun Siilitalon väki tuli kotiin antoisalta kirpparireissulta. Siilillä on painoa vain 300 grammaa, joten sillä ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä ilman ihmisen apua.
Siili nukkui pienet päiväunet muovilaatikossa ja sillä aikaa Siilimamma hankki puhtaita heiniä, hyvää ruokaa ja ison häkin. Siili sai väliaikaisen majapaikan autotallista vanhasta talvipesästä. Talvipesää ympäröi häkki, ettei siili eksy autotallin uumeniin. Nyt se on päiväunilla maittavan aterian jälkeen. Minne se mahtaa muuttaa talven viettoon?

                                                           Niin, nimeksi siili sai Roni.

Juhlaviikot

Siileillä on ollut juhlaviikot, kun Pupu-kissan jalkoja on kolottanut. Kissa on syönyt huonosti, vaikka tarjolla on ollut monenlaisia herkkuja. Eläinkaupan, K-kaupan ja nettikaupan herkkuja vaan mikään ei ole oikein kelvannut. Ruuat on iltaisin kannettu siiliravintolaan. Ja hyvin ovat kelvanneet. Paljon paremmin kuin halvat veteen liotetut kuivanappulat.

Pupu makoilee nykyään paljon ja ojentelee jalkojaan. Varsinkin oikea takajalka on huonossa kunnossa. Kolottaa, särkee ja jomottaa. Voi vanhuutta, voi kolotuksia.

Kylmää ja sateista

Kylmä ja sateinen kesä kiusaa siilejäkin. Lehdissä onkin ollut kehoituksia ruokkia siilejä. No, Siilimammahan ruokkii siilejä joka kesä ilman kehoituksiakin. Puutarhat ovat kaupunkialueella ylisiistejä, eikä siileille ole riittävästi ravintoa. Pieni epäsiisteys kaupunkipuutarhoissa olisi etu.

Ovatko siilit vähentyneet pysyvästi? Tänä kesänä ravintolassa on ollut kerrallaan vain neljä siiliä. Aikaisempina vuosina siiliravintoloita on pitänyt avata vähintään kaksi, kun asiakkaita on tullut joka suunnalta.

Tämä pieni siili tulee kerjäämään ruokaa aamuisinkin. Tänään huomasin, etteivät kaikkein kehnoimmat kuivanappulat veteen liotettuna kelpaa. Siili ei siis ole ihan nälkään nääntymäisillään. Kun ruokahuolto ei toiminut perjantaina asianmukaisesti, siili oli käynyt kerjuureissulla naapurissa. Nokkela pieni siili!

Kissa-asanat

Pupu on hyvä joogaaja, löhöilijä ja nautiskelija. Tämä kuvasarja osoittaa, miten taitava kissa Pupu on. Asana kuin asana onnistuu.Näistä voi ottaa oppia jokainen kesälomalainenkin.

Ardha

Happy baby

Shavasana

Kissa

Mato

 

Kaari

Katka

Äiti Maa

Soturi

Simpukka

Kylkikobra

Täsmällistä

Tämä siili tulee puutarhaan tasan klo 21. Kun urheiluruutu on loppumassa, sen voi nähdä raaputtavan itseään viinimarjapensaan alla.

Kun kävin kuvaamassa sitä, se ei ujostellut eikä lähtenyt karkuun. Taitaa olla Saana, joka aikoinaan vietti talven Siili-Minnan hoivissa ja palasi sitten Siilitaloon. Se on tottunut ihmisiin eikä suotta vetäydy piikkikerälle. Voi miten hyvälle tuulelle tulenkaan, kun näen sen!

Ötökkähotelli

Siiliravintola on ollut auki parisen viikkoa. Vakioasiakas istui tänään ravintolassa klo 20 odottamassa ruokaa, kun minä tulin lenkiltä. Kipin kapin kissanruuat lautaselle ja siilin eteen. Siiliasiakkaita on näkynyt tosi vähän. Vähäluminen talvi taisi olla kohtalokas monelle siilille.

Siilitalon pihalle tarvittaisiin lammas. Nurmikko kasvaa aivan mieletöntä vauhtia. Siilejä, kissa, lammas....mitä muuta? Niin ja hyönteisiä. Onhan Siilitalon pihassa hieno ötökkähotellikin. Tervetuloa ötökät!

Keväisiä kosiomenoja

Siilien kosintamenot ovat jatkuneet koko aamun. Kova tuhina ja rapina on kuulunut autotallin nurkalta. Kun lähdin töihin, siilipariskunta oli siirtynyt autokatokseen pyörimään ja tuhisemaan.

"Siili saavuttaa sukukypsän iän vuoden ikäisenä. Parittelu näyttää ulkopuolisen silmin väsytystaistelulta, jossa koiras piirittää naarasta ja naaras kääntyy aina toiseen suuntaan, kunnes lopulta luovuttaa ja antaa koiraan nousta selkäänsä. Keväällä parittelevan siilinaaraan kantoaika on kuusi viikkoa. Poikueessa on 3-8 vaaleanpunaista poikasta. Poikaset syntyvät sokeina ja tarvitsevat emon huolenpitoa erityisesti ensimmäisten kahden kuukauden aikana."
(http://www.luonnossa.org/Elaimet/Siili/body_siili.html)

Aikamoista menoa! Kuin pärekattoa polttaisi, totesi työkaveri.

Kevät, tule jo!

Tänäänkin satoi räntää, vettä ja lunta. "Kevät keikkuen tulevi", sanoi naapuri aamulla. Välillä tuntuu, että kevät tulee ontuen. Rusakko etsi syötävää lumen alta alkuviikosta. Sen verran paljon Siilitalon emäntä rusakkoa sääli, että linnunsiemeniä rapisi tavallista enemmän lumelle.

Siiliravintola on nostettu omalle paikalleen. Komerossa on jo kuivamuonaa ja ahkera päivystäjä istuu päivät pitkät ikkunalla odotellen siilejä. Pupu-kissalle on annettu päivystystehtävä, josta se kyllä suoriutuukin aika hyvin.

Aina välillä päivystäjä kyllä torkahtelee mutta pienet päiväunet sallittakoon. Muutaman kerran Pupu on kyllä yllätetty sohvalta kuorsaamasta...kevätväsymystä varmaankin.

Kevät tule jo! Me odotamme sinua.