Pian on joulu

Siilitalossa on aloitettu jouluvalmistelut. Siilimamma on kirjoittanut joulukortteja ja huokaillut paljon. Pupu-kissa sai puhtaat verhot ikkunalleen. Jouluvalot koristavat Pupunkin huonetta.
Pian on joulu. Ollaan kiltisti.

Sanni-siili ei nuku

Tänään Siilimamma sai uuden satukirjan lahjaksi. Kuu-Koo-Kuukeli ja muita vuodenaikasatuja sisältää yhden aivan erityisen sadun. Mervi Heikkilä on nimittäin kirjoittanut Siitalon Sannista. Sadun nimi on Sanni-siili ei nuku. Aivan ihastuttava satu.















Vaikka on jo pakkasöitä, siiliravintolassa käy vielä yksi siili syömässä. Se piipahtaa aamuisin ja tosi myöhään illalla. Ettei vaan olisi Sanni?

Siilitalon syksy

Siilitalon pihassa on jo keltaisia tammen- ja vaahteranlehtiä. Siilien talvipesiin on vaihdettu uudet heinät ja muutenkin alkaa tuntua siltä, että kohta Siilimammankin vauhti hiljenee. Vai onkohan kyseessä vain tilapäinen rauhoittuminen?

Siiliravintolassa käy vielä tankkaajia. Myöhäiset asiakkaat ovat onneksi isoja palleroita mutta tarvitsevat silti vielä ruokaa selvityäkseen talvesta. 

Siilimamma on vienyt ravintolaan aamuin illoin rypsiöljyllä terästettyä murkinaa. Selviytyäkseen talvihorroksesta siilin täytyy painaa vähintään 800 g Suomen oloissa. Kun siili horrostaa, se ei syö 6-7 kuukauteen mitään vaan käyttää hyväkseen rasvakerrostaan. Lisäinfoa on esim. Siili kiikarissa -sivustolla

Syksyiset rääpäleet

Syksyllä pihoilla ja teillä liikuu ihan liian pieniä siilejä. Ne ovat nälkiintyneitä ja sairaita. Eilen Siilimamma pyöräili kaupunkiin ja huomasi keskellä tietä pienen siilirääpäleen. Mamma nappasi sen paljain käsin pyöränkoriin ja kuskasi Siilitalon lämpöön ruokalautasen ääreen. Vaan eihän sairas siili oikein jaksa mitään syödä eikä juoda. Tai jos jaksaakin, ruoka ei pysy sisuksissa.

Pieni rääpäle nukkui yönsä heinien seassa. Tänään se lähti Assafin hoiviin. Assaf on eläinlääkäri, joka hoitaa myös luonnonvaraisia eläimiä. Hän käy mm. Markku Harjun villieläinhoitolassa (Nordic Wildlife Care) hoitamassa lintuja, oravia, hirviä jne. Facebookissa voi seurata Harjun hoitolan eloa. Parane pian Rääpäle!

Helle uuvutti

Heinäkuu oli aika helteinen ja Siilitalon pihassa onkin ollut koko ajan kaksi vesikuppia täynnä vettä.
Yhtenä iltana helteen uuvuttama pieni siili kyyhötti pensaassa. Se ei oikein reagoinut mihinkään.
Pienen houkuttelun jälkeen se lähestyi ruokalautasta. Lautasella oli kissanruuan lisäksi vettä. Lautasella oli hyvä vilvoitella myös varpaita...

Heinäkuun helteillä

Pupu-kissa on hoidellut kipeitä niveliään auringonpaisteessa. Paras paikka on Siilitalon kukkapenkissä tai orvokkien äärellä. Kun nivelet vähän vetristyvät, voi vaikka painia tuolin kanssa.

Ihana kesä! Ihana aurinko!

Juttelija

Pihapiirissä on tuttu siili, joka ei enää arastele. Uutta on se, että siili ääntelee hauskasti ynisten. Ensimmäisen  kerran kuulin äänen, kun siili oli ravintolassa sisällä. Tänään siili kipitti syömään, kun vein ruoka-astiaa ulos. Kipittäessään se ynisi minulle. Ihana ääni.

Siilit jättävät kiitoksen...

Monia muitakin kuin Siilimammaa ilahduttaa siilin näkeminen, ks. http://shl.fi/2016/05/13/iik-sehan-on-siili/

Tuossa jutussa on myös hyviä neuvoja siilin ruokinnasta. Siileille ei saa antaa maitoa, vaan puhdasta vettä. Kissan märkäruokaa siilit rakastavat, samaten rouhittuja maapähkinöitä. Jos tarjoaa siilille kissojen kuivamuonaa, raksut täytyy liottaa. Siilimamma on huomannut, että lautaselta katoavat ensimmäiseksi herkkupalat ja liotetut raksut syödään viimeisenä.

Siilien ruokinta on tarpeellista keväällä, kun luonnosta ei löydy ruokaa. Jos kesä on kolea ja sateinen, siilit saattavat tarvita lisäruokaa. Syksyllä ruokinta aloitetaan uudelleen ja ruokintaa jatketaan syksyllä niin kauan kuin siilejä käy syömässä. Puhdasta vettä pitäisi olla tarjolla koko ajan.

Siilien jättämistä tipeistä voi olla montaa mieltä...

Tuttuja ja uusia asiakkaita

Talvi oli taas kerran vähäluminen mutta siitä huolimatta Siilitalon puutarhassa on vipeltänyt monta piikkitakkia. Uudet tulokkaat ovat vähän arkoja ja ujoja. Naapurin ison kuusen alla asustaa tuttu siilityttö, joka tulee ensimmäisenä siiliravintolaan. Mahtaakohan se kuulla, kun Siilimamma tulee töistä?

Siiliravintola remontissa

Katselin eilen, kun mamma yritti korjata talven vaurioittamaa siiliravintolaa. Aika avutonta touhua, joten päätin jäädä henkiseksi tueksi. Pesin turkkiani ja sivusilmällä katselin remontointia. Pauketta ja manailua, huh.

Taiteilija Holmela on luvannut tulla maalaamaan uudet kuvat ravintolaan. Mietin vaan, että kannattaakohan tuota lahonnutta ravintolaa enää kuvittaa. Pitäisi hankkia kokonaan uusi siiliravintola.

Nälkä herätti

Sunnuntai-iltana pieni siili kipitti vauhdilla ympäri siiliravintolaa. Onneksi satuin vilkaisemaan ulos ikkunasta juuri silloin. Kippasin nopeasti kissan jättämät ruuat pahvilautaselle ja säntäsin ulos. Siili jäi ujosti odottelemaan talvimajansa ovelle, kun laitoin kattauksen ravintolaan. Maanantaina satoi lunta, joten siili sai lepäillä masu täynnä ruokaa takatalven ajan.

Pupu-kissan mietteitä

"Kävin tänään lääkärissä ja sain kipulääkettä. Jaloissa ja lantiossa on nivelrikkoa. Ja korvistakin lähtee karva. Lääkäri puhui suomea eikä sanonut, että olen lihava. Hyvä käynti. Ei otettu verikokeita. Mami sanoi, ettei minua kiusata yhtään."

 

Lääkärireissun jälkeen väsytti

Huhtikuussa 2016

Siilitalon väki on vienyt talvipesän vieressä olevaan ravintolaan ruokaa jo muutamana päivänä. Siiliravintolan lautanen on tyhjentynyt todella hyvin...mutta mutta ravintolan liepeillä on pyörinyt naapurin nuori kissa. Kissa vai siili? Vaan tänään lautasen vieressä oli iso siilin kakka. Talvipesässä heräillään jo. Onpa ihanaa, kun pihalla kipittää pian siilejä. Kevät <3