perjantai 22. joulukuuta 2017

Leppoisaa joulua

Siilitalossa kaikki hyvin. Joulupatjaa levitellään ja viimeisiä lahjoja paketoidaan. Pupu-kissa osallistuu kaikkeen, myös paketointiin. Pupu on saanut kipeisiin ja kuluneisiin niveliinsä laserhoitoa kaksi kertaa. Hoito on tehonnut ja olo kohentunut.
Pupu jaksaa taas leikkiä ja touhuta

Joulupatja on jo levitetty

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Pillerinpyörittäjä

Pupu-kissa on saanut uuden lääkkeen nivelrikkoonsa. Lääke on kuulemma hyvänmakuinen mutta Pupu ei tablettia mielellään ota. Kissa sylkee tabletin pois kymmenenkin kertaa suustaan. Eilen Pupu otti lääkkeen vastustelematta ja mami oli tyytyväinen. Myöhemmin illalla mami kuitenkin huomasi, että tabletti oli makuualustalla.  Kissa makasi tyytyväisenä tassut ristissä.
Voi Pupu sinua!

Sisukas Stanley

Perjantai-iltana siiliravintolaan tuli yömyöhään pikkuruinen siili. Siilimamma sen nappasi puntariin. Huh, pikkuruisella oli painoa vain 180 grammaa. Siili sai tilapäisen asunnon muovilaatikosta ja sinne se nukahti heti. Onkohan niin, että jotkut siilit ovat tehneet toisetkin poikaset tänä kesänä? 

Nyt painoa on jo 260 grammaa ja siili on saanut jo nimeksi Stanley Kissin keulahahmon mukaan.
Jos syksy on lämmin, Stanley ehtii vielä vapauteen. Peukut pystyyn!

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Siilitalon kesä

Kesä on ollut kummallisen epävakainen. Koleaakin on ollut. Siilejä on kuitenkin pihapiirissä pyörinyt monta. Viimeksi eilen siiliravintolassa ruokaili viisi siiliä. Pulleita ja hyväkuntoisia.
Yksi pullero oli kellahtanut naapurin pihalle selälleen. Siellä se kovassa auringonpaisteessa yritti päästä liikkelle. Hanskat käteen ja pelastamaan.
Komea siili!


Vanha siiliravintola lahosi ja Siilitalon nikkari rakensi uuden. Komeassa ravintolassa on saranat kannessa, mikä helpottaa huoltoa. Naapurin taiteilija maalasi kanteen kauniin kuvan. Kyllä nyt kelpaa käydä ravintolassa!
Vilinää ja vilskettä

Luumupuu ja kaikki



keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Siiliravintola avattu

Siilimamma tuli 7.4. työmatkalta yömyöhällä. Pimeässä hiekkakasan vierssä istuskeli siili. Se ei lähtenyt karkuun, vaikka Siilimamma kasasi talviteloilla ollutta siiliravintolaa. Siili sai valtavan annoksen kissanruokaa öljytujauksella maustettuna. Aamulla ravintolassa oli tippi, pieni musta kakka.

Sen jälkeen siiliä ei ole näkynyt mutta yön aikana ruoka on hävinnyt ravintolasta. Siilitalossa odotetaan lämpöä, lämpöä mutta tänäänkin puhalsi kolea tuuli. Missä sinä viivyt kevät?

Pupukin on todennut, että parempi joogailla sisällä. Kylmä tuuli vihloo niin ikävästi nivelissä.



keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Ristiinan porkkana

Talvi oli kummallisen lämmin. Lunta ei satanut rannikolla juuri lainkaan. Miten siilit ovat mahtaneet selvitä talvesta, kun talvipesän päällä ei ole suojaavaa lumipeittoa? Huolestuttaa.

Pupu-kissa kärsii vähän jo vanhuuden vaivoista. Niveliä särkee eikä ulkoilu enää huvita. Mutta onneksi on pahvilaatikkoja. Niissä voi makoilla, kieriä, leikkiä hiirellä ja nauttia elämästä.

Kukkuu, täällä on Ristiinan porkkana