Ikävä tulee

Kun syyshortensiat kukkivat, kesä alkaa olla ohi. Kesä on tullut valmiiksi. Kuulaat elokuun aamut ovat ihania! Syksyn kuulaus, värikkäät puut ja mausteena haikeutta. Siilejä tulee ikävä. Se on pakko myöntää.

Elokuussa siilejä on näkynyt Siilitalon pihassa tosi vähän. Ei ole ruuhkaa ravintoloissa. Ei tarvita monia kattauksia. Tähän aikaan liikkuville siileille on tarjottava parasta mitä kaapista löytyy eli maapähkinärouhetta, öljyistä kissanruokaa jne. Liotettujen kuivanappuloiden joukkoon lorautan öljyä, jotta siilit saavat mahdollisimman ravitsevaa ruokaa. Aikaa on enää kovin vähän kylmiin öihin ja huurteisiin aamuihin. Syökää, syökää siilit!Tämä reipas siili painaa jo 500 g.

                                                      

Syksyä ilmassa

Kesä käänsi syksylehden esiin. Tällä viikolla on ollut vähän epävakainen sää. On satanutkin aika paljon. Mutta parhaiten syksyn lähestymisen huomaa siitä, että siilit vähenevät pihamaalta. Vielä viime viikolla siiliravintolassa oli täysi hulina. Siililomittaja viestitti ravintolakahinoista ja kärsimättömistä asiakkaista. Tällä viikolla vain muutama piikkitakki on käväissyt ruokakupilla. Missä ovat Ontuva Eriksson ja Töpöjalka? Joko ne ovat lähteneet etsimään talvipesää?

Heinäkuun lopun sateisena iltana kissan raapimispuun alaosa kelpasi tilapäiseksi majapaikaksi Grillimestarille. Se katsoa killitti tovin sadetta mutta asettui lopuksi kyljelleen ja nukkui sateen ajan.