Sain 2010 joululahjaksi ystävältäni Teemu Kupiaisen ja Stefan Bremerin teoksen Viulunsoittaja kadulla - es muss sein (Teos, 2010).
Aivan mieletteömän upea tarina, reportaasi alttoviulistista, katusoittajasta. Teemu Kupiainen on harrastanut katusoittoa aktiivisesti vuodesta 1996. Kupiainen solmii Bachin avulla kontakteja ja lumoaa soitollaan katulapset, kerjäläiset, munkit, paimenet, liikemiehet ja tietenkin myös turistit. Eläimetkin saavat kuulla hienoa soittoa. Stefan Bremerin valokuvat kehystävät Kupiaisen pohdintoja musiikista ja elämästä.
Äänitteitä, kuvia ja tarinaa katusoitosta on myös osoitteessa: www.teemukupiainen.com
14.5.2005 Malagan lentokentän lähistöllä
Makaan ruohikossa taivasalla kymmenen metrin päässä isosta tiestä. Taivas on kirkas ja hengitys höyryää otsalampun valossa. Saavuin aiemmin illalla Malagaan, kello 21.40. Istahdin lentoaseman ulkopuolelle ja aloin soittaa. Kaksi pientä lasta tuli heti kuuntelemaan. Vaikka soitin kurjasti ja lapsille oli varmaan ihan se ja sama mitä soitin, soitin kuitenkin lempimusiikkiani lempiyleisölleni. Oli hyvä olla. Ja niin taisi olla lapisllakin. Kävelin pari kilometriä Marokkoon päin. Aamulla yritän liftata. (s. 77)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti